Kaupungit kasvavat kiihtyvää vauhtia; ihmisiä tulvii kaupunkeihin maaseudulta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudulla on käyttämättä lähes kuusi miljoonaa kerrosneliökilometriä rakennusoikeutta. Kuusi miljoonaa! Miten käy meille nurmiasukeille, jos viimeisetkin viheralueet muutetaan betoniviidakoksi?
Emme missään nimessä ole kaupunkirakentamista vastaan, mutta kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon myös cityeläimet. Pulut, pöllöt ja lepakot ovat sopeutuneet asuttamaan rakennusten ullakoita ja seinien koloja, mutta me kanit emme osaa kiivetä saati lentää. Kaupunkikellarien betonilattiat eivät sovellu pesäkolojen kaivamiseen. Pellot ja muut viheralueet ovat elintärkeitä citykaneille.
Monesti ja yhä useammin olemme joutuneet vaihtamaan pesimisaluetta ”hyötyrakentamisen” tieltä, milloin tilanpuutteen, milloin ikävän uuden naapurin vuoksi. Kukapa haluaisi asua bensankatkuisessa kolossa vaarallisen liikenneympyrän vieressä? Onko edessä pako tavarajunalla Mäkkylään? Yhdessä voimme vedota päättäjiin kaupungin viimeisten viheralueiden ja peltojen suojelemisen puolesta.
